*

TimoHyvonen

Helsinki-Malmin matkustajamäärä tuplautui 2016 - ylivoimainen Suomessa

Tekniikan Maailma uutisoi hiljattain Suomen lentoasemien matkustajamäärien kehittymisestä (https://tekniikanmaailma.fi/wp-content/uploads/2017/08/lentoliikenteen-matkustajamaarat.jpg) .

Ylivoimaisesti suurin kasvu oli Helsinki-Malmin lentoasemalla (100%), Lapin lentoasemat kasvoivat kaksinumeroisia prosentteja. Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä lähes puolittui, -41,5%. Helsinki-Vantaa pysyi suunnilleen samassa, kasvua 4,6%

Liian hyvää ollakseen totta?

Helsinki-Malmin osalta kyseessä on tilastointivirhe. Lentoasemalla ei ole sen aikatauluttoman yleisilmailuluonteen takia koskaan laskettu matkustajamääriä, mutta parin lennon kohdalla ne on ilmoitettu ja näin ne ovat päätyneet Finavian tilastoihin. Matkustajia toki on ollut satoja, jopa tuhansia vuodessa.

Tosiasiassa Helsinki-Malmi on edelleen Suomen ylisvoimaisesti toiseksi vilkkain lentoasema operaatiomääriltään Helsinki-Vantaan jälkeen. Malmilta tulee suurin osa Suomen uusista lentäjistä, ja heitä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

Urbaaneja legendoja?

Valitettavasti matkustajalaskelma ei ole ainoa virheellinen tieto, jota kentästä on liikkeellä. 

Kentälle ei olla rakentamassa 30 000 asuntoa. Tämähän tarkoittaisi n. 100 000:ta asukasta, kun suunnitelma on hurjimmillaankin ollut 15-25000 asukasta. Virhehän on ymmärrettävä, asunnot ja asukkaat menevät helposti sekaisin. 

Valtio ei ole lakkauttanut lentokenttää eikä lentotoimintaa. Malmilla lennetään edelleen.

Valtio ei ole päättänyt, että lentokentälle pitää rakentaa asuntoja.

Helsingin uusi yleiskaava ei ole saanut lainvoimaa, vaan on vasta ensimmäisessä hallinto-oikeuskäsittelyssä. Yleiskaava 2002 sai lainvoiman vuonna 2006, jolloin Korkein hallinto-oikeus hylkäsi sen Malmin osalta. Tämä yleiskaava etenee yli seuraavien kuntavaalien.

Kentän asuntorakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa nykysuunnitelmilla, tämän totesi konsulttiyritys Finnish Consulting Group. Usein vertailukohtana käytetyn Arabianrannan esirakentaminen maksoi n. 42 miljoonaa euroa (627 000 eur/ha) kun Malmin kenttäalueen arvio on 285 miljoonaa euroa (920 000 eur/ha). Aikanaan vaikeaksi luonnehdittu Pikku Huopalahti perustettiin 25 miljoonalla eurolla (309 000 eur/ha).

Malmin lentokenttäalueen asuntorakentaminen ei voi edetä vuosiin suojeluhankkeiden, hallintovalitusten ja kansalaisten vahvan vastustuksen takia. 

Ilmailu muuttuu ja yleistyy, tehdään siitä osa älykästä liikkumista - MaaS!

Ilmailu muuttuu nyt, muuttaa liikkumista ja saavutettavuutta. Sähköiset lentokoneet ovat liikennekäytössä 2020-luvulla.

Kansainvälistyvissä kaupungeissa lentokenttien käyttö kasvaa jatkuvasti. Sain tänään tiedon, että Nord Stream 2 -kaasuputken miehistö- ja huoltokuljetukset haluttaisiin operoida Helsinki-Malmilta ainakin vuoden ajan ensi keväästä lähtien.

Helikopteritoiminnalle tarvitaan hangaari ja toimitilaa. Muita paikkoja operointiin ei Helsingissä ole. Asiasta on lähetetty tänään kysely Helsingin kaupungille.

Vaikea, vaikeampi, Malmi

Olen kuullut, että joskus on yritetty työntää käärmettä pyssyyn. Onnistuminen siinä olisi varmasti helpompaa kuin Malmin asuntorakentamiseen muuttaminen voi koskaan olla.

Toivotaan, että järki voittaa ja lentokenttää päästään kehittämään ilmailukäytössä - sitä vartenhan se on rakennettu 80 vuotta sitten.

Lisää urbaaneja legendoja oikaistuna http://www.malmiairport.fi/ukk/ , FCG:n konsulttitutkimus https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf  (s. 44)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Optimistina toivon itsekin, että järki voittaisi Malmin lentoaseman käyttötarkoituksen säilyttämisessä ilmailun hyväksi sekä Helsingin että koko Suomen edun mukaisesti. Realistina on kuitenkin pakko myöntää, että poliittinen järjettömyys voi joskus ylittää pahimmatkin odotukset.

Miten ja milloin prosessi etenee hallinnollisesti? Eikös kansalaisaloite vienyt asian eduskunnan päätettäväksi?

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja

Jos tarkkoja ollaan, asukkaita varsinaisen kentän alueellehan (n. 138ha) on kaupunki suunnitellut itse asiassa tulevan vain noin 13500. Tuo usein mainittu 25000 on koko Malmin suunnittelualueen (n. 330ha) suunniteltu asukasmäärä.

Täytyy toki myöntää, että usein kuultu väite "ilmailu vie asunnot 25000:lta" kuulostaa varsin raflaavalta, vaikka se ei miltään osin totta olekaan. Niille kentän alueen 13500 asukkaan asunnoillehan on vallan mainiosti tilaa yleiskaavan muilla, varsinaista kenttäaluetta edullisemmin rakennettavilla alueilla.

Mutta Malmin kohdallahan tuntuvat totuudenmukaiset asia-argumentit muutenkin loppuneen päättäjiltä kesken jo kauan sitten. Todellisia, tarkemman tarkastelun kestäviä perusteluja kentän sulkemisen välttämättömyydelle ei yksinkertaisesti ole, koska Helsingin päätös lopettaa ilmailu Suomen pääkaupungista vastoin asukkaiden enemmistön tahtoa on puhtaasti poliittinen.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

On tärkeää meriturvallisuuden kannalta, että Malmin lentokenttä säilytetään. Se on strategisesti keskeisellä paikalla ajatellen Suomenlahden erittäin vilkasta meriliikennettä. Rajavartiolaitos käyttää Malmin kenttää meripelastustoiminnan tukikohtana. Helikopterit pintapelastajineen olivat ensiarvoisessa asemassa Estonian haaksirikkoisten pelastamisessa vuonna 1994.
On myös huomioitava, että päivittäin Helsingistä Tallinnaan ja takaisin kulkee tuhansia matkustajia. Vakavissa sairastapauksissa saatetaan tarvita helikopteriapua.

Super Puma- helikopterit tarvitsevat hyvän tukikohdan meripelastustoimintaa varten.

Vakava öljyturma Suomenlahdella on nopea ja paras tapa kartoittaa ilmasta käsin joko Rajavartioston helikopterilla tai Rajavartioston valvontalentokoneella. Sen perusteella voidaan ryhtyä muihin ehkäiseviin toimenpiteisiin öljyturman minimoimiseksi. Vakava öljyvahinko ei ole mikään poissuljettu asia Suomenlahdella. Inhimilliselle virheelle on aina mahdollisuus olemassa meriliikenteen valvonnasta huolimatta.
Nämä ovat erittäin tärkeitä perusteita erityislain säätämiseen, jolla kenttä otetaan takaisin valtion haltuun. Valtion ja samalla yhteiskunnan edun on kuljettava Helsingin kaupungin edun edellä.

Malmin lentokentän ympäristö on tärkeä lintujen suojelualue (katso linkistä Luontoarvot). Missä ovat nyt vihreiden luonnonsuojeluarvot? Ne ovat muuttuneet enenevässä määrin ”luonnottomuudensuojeluarvoiksi.”
Toivon vilpittömästi, että eduskunta säätää erityislain, jolla tämä arvokas kenttä otetaan valtion suojelukseen. Tässäkin asiassa on hyvä olla ”jalat maassa ja älli päässä.”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Malmin_lent...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Parempi tapa olisi päästä neuvottelemalla sopuratkaisuun Helsingin kanssa, koska sillä lailla päästäisiin win-win-lopputulokseen toisin kuin lakia säätämällä.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja

Valitettavasti Helsingin kaupunki on kategorisesti ja järjestelmällisesti torpannut kaikki kompromissiehdotukset ja keskustelunavaukset. Jo vuosikymmeniä. Nyt mennään sitten näin. Valitettavaa, mutta muut keinot on jo käytetty. Lex Malmi ei suinkaan estä win-win-tilanteen syntymistä, vaikkakin Helsingin kaupungilla on silloin huonommat neuvotteluasemat.

Olisi ollut todellakin perin toivottavaa ja kaikkien edun (ja Helsingin arvojen) mukaista että Helsingin kaupunki olisi Malminkin tapauksessa jo kauan sitten ottanut samanlaisen yritysten ja asukkaiden toiveet huomioivan yhteistyöasenteen kuin nyt vaikuttaa tapahtuvan Suvilahden kehittämisen kohdalla. http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005334364.html

Voi vain toivoa, että se Vapaavuoren asenne, joka tuosta artikkelista näkyy Suvilahden kohdalla, löytää tiensä myös Malmia koskevaan päätöksentekoon.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #5

Nythän se vaatisi myös aktiivisuutta valtion puolelta.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja Vastaus kommenttiin #6

Järkevää toki olisi, jos valtio ja Helsingin kaupunki sopisivat asiasta, mutta itse asiassa valtion ei teoriassa olisi pakko ottaa minkäänlaista roolia Malmin suhteen. Riippumatta siitä, hyväksytäänkö Lex Malmi vai ei. Mikään olemassa oleva sopimushan ei velvoita Helsinkiä lopettamaan ilmailutoimintaa Malmilla vaan valtio on vetäydyttyään kentältä todennut päätöksen Malmin ilmailutoiminnan jatkumisen sallimisesta olevan yksinomaan Helsingin käsissä.
https://www.lvm.fi/-/valtion-paatokset-vetaytya-ma...

Vaikka sitä ei kukaan tietääkseni ole ehdottanutkaan, on Helsinki kuitenkin jo useasti kiirehtinyt toteamaan, ettei se voisi ryhtyä pyörittämään lentokenttää. Sinänsä aika hassua, että kaupungin vetämä lentokenttätoiminta kuitenkin näyttää onnistuvan muualla Suomessa, kuten esim. Mikkelissä. Muutkin mallit ovat toki mahdollisia, esimerkiksi Lappeenrannassahan lentoasema on kaupungin omistuksessa ja sitä pyörittää säätiö.

Vaikka Helsinki katsookin, ettei lentokenttätoiminta kuulu sille, hoitaa kaupunki (Helsingin Satama Oy) kuitenkin muuta liikenneinfrastruktuuria satamatoiminnalla. Ainakin minun mielestäni kuuluisi kaupungin rajojen sisäpuolella oleva lentokenttä kyllä luontavammin kaupungin vastuulle kuin esimerkiksi Loviisan satama, josta Helsingillä on enemmistöosuus.

Asian ydin on kuitenkin, että kentän sulkemista perustellaan nyt sen kaltaisilla harhaanjohtavilla ja valheellisilla perusteilla, joita Timokin kirjoituksessaan mainitsee. Lähemmän tarkastelun kestäviä faktisia perusteita ilmailun lopettamisen välttämättömyydelle ei kuitenkaan yksinkertaisesti ole. Kyseessä on asukkaiden enemmistön tahdon, lukuisten asiantuntijalausuntojen, EU-linjausten ja m.m. eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kannan vastainen poliittinen päätös, jonka tekemisestä ei kuitenkaan ihme kyllä kukaan tunnu olevan valmis astumaan esiin ja ottamaan julkisesti täyttä vastuuta.

Toimituksen poiminnat